"Leiki - liiku talli tutuksi"

Leiki - liiku - talli tutuksi - matalan kynnyksen suunnistus/tehtävärata tallissa ja sen lähiympäristössä. 

Hyvän mielen tallitapahtuma tarjoaa erilaisille ryhmille ja lapsiperheille yhteistä tekemistä ja touhuamista: ihmetellään tallitontun kepposia ja etsitään milloin mitäkin, mitä tonttu on keksinyt piilottaa - samalla tutustutaan tallin eläimiin sekä arkisiin askareihin. Leikitään ja liikutaan talli tutuksi! 

Tehtävärastit ovat muunneltavissa eri kohderyhmille iän ja tarpeiden/tavoitteiden mukaisesti (taaperot, eskarit, koululaiset, nuoret, aikuiset, seniorit sekä erityisryhmät). Kysy tarjousta omalle ryhmällesi.

Tapahtuman taustaa

Opiskelin työni ohella vuonna 2009 vammaisratsastusohjaajaksi. Koulutus toteutettiin yhteistyössä Suomen ratsastajainliiton vammaisratsastusjaoston sekä Hevosopiston kanssa.

Ajatus tallisuunnistuksen/tehtäväradan tekemisestä lopputyönä lähti osittain liikkeelle vammaisratsastusjaostolta sekä myös silloisen työnantajani tarpeesta. Taustalla vaikutti myös oma elämäni kolmen pojan äitinä.

Tavoitteet

Opinnäytetyön tavoitteena oli ja on tuoda esiin uusia näkökantoja ja elämyksiä talli- ja hevosmaailmasta. Leikin ja liikunnan avulla tutustuttaa kaiken ikäisiä ihmisiä talliin, hevosiin sekä talliympäristöön

Osallistujille leikin ja liikunnan riemu ja hyöty, sekä myös tätä kautta opetukselliset asiat, talliympäristöön tutustuminen, kiinnostus hevosiin ja hevostaitoihin, yhdessä tekeminen, sosiaalinen vuorovaikutus, motivaation ja hyvinvoinnin lisääminen.

Lajitavoitteena leikillisellä ja liikunnallisella talliympäristöön sijoittuvalla suunnistus/tehtäväradalla on lisätä positiivista kuvaa hevostoiminnasta, sen kasvatuksellisuudesta ja yhteisöllisyydestä. Vahvistaa hevosalan myönteistä toimintakuvaa.

Lopputyöni sisältää erilaisia suunnistajien mukaan muunneltavia tehtäväkortteja ja kysymyksiä. Suurin osa tehtävistä on hyvin käytännönläheisiä, joissa tarkoituksena on tutustuttaa osanottajat talliin sekä sen lähiympäristöön. Tallin tavat tulevat turvallisesti tutuiksi ja opitaan tietämään minkälaisessa ympäristössä hevos- ja tallitoimintaa tapahtuu, mitä erilaisia tiloja ja varusteita tarvitaan, minkälaisia ne ovat ja mistä ne löytyvät paikanpäällä.

Tehtävien tarkoituksena on saada ihmiset kiinnostumaan hevostoiminnasta, hyvistä hevostaidoista ja myös sitä kautta hevosen luontaisesta käyttäytymisestä ja lajityypillisistä tarpeista, käytännön hoidosta ja hevosen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.

Leiki liiku talli tutuksi – tapahtuma ei ole mikään hevostaitokilpailu, siihen osallistuminen ei edellytä mitään erityisiä hevostaitoja vaan sen tarkoitus on saada osallistuja itse aktivoitumaan liikkuen ja leikkien, käyttämään omaa huomiokykyänsä toimintaympäristönsä havainnoimiseen. Tarkoituksena on herätellä omia ajatuksia ja ihmetyksiä, ratkaista ongelmia, löytää itsevarmuutta, toimia ryhmässä toisten kanssa, osata huomioida muita. On tärkeää uskaltaa ihmetellä asioita ja myös kannustaa lapsia avoimesti kyselemään ja kummastelemaan kaikkia aistimaansa.

"Ajattelu alkaa ihmetyksestä. Havaintojen teko muodostaa tärkeän osan ajattelusta. Ajattelemalla yhdistellään havaintoja ja kokemuksia sekä luodaan mielteitä monitasoisiksi rakennelmiksi. Ajattelu ja toiminta ovat sidoksissa toisiinsa. Ajattelu on valmius, jota voidaan harjaannuttaa ja opettaa. Pienet lapset rikastuttavat ajatteluaan kokeilemalla ja leikkimällä. Ihmetys kasvattaa ajattelulle siivet. Ihmettely antaa mahdollisuuden tehdä monenlaisia kysymyksiä: viisaita, hassuja, tyhmiä ja tuhmia. Ihmetellessään yksilö valmistautuu työstämään uusia ajattelun rakenneosia, sisäistämään ja käsittelemään niitä, liittämään niitä jo omaksuittuihin käsitejärjestelmiin. Jo opitut asia näyttäytyvät uudessa valossa. Ihmetys houkuttelee myös mielikuvituksen liikkeelle ja antaa ajattelulle lisäpontta".

(Karlsson, Riihelä 1994, Ajattelu alkaa ihmetyksestä s. 21)

Nopeasti teknistyvä maailmamme tarjoaa runsain mitoin erilaisia sähköisiä impulsseja, teknisiä laitteita ja ohjelmia, mutta samalla pienentää aitoa elintilaamme ja vähentää ihmisten kohtaamisia kasvotusten.

Lapset saavat paljon yksipuolisia visuaalisia ärsykkeitä liikkumisen vähentymisen kustannuksella. Lapsen henkisen ja fyysisen kehityksen kannalta olisi kuitenkin tärkeää saada paljon erilaisia aistikokemuksia ja kehollisia tuntemuksia, välittömiä havaintomotorisia kokemuksia, eväitä kokonaisvaltaiseen kehitykseen aktiivisen tekemisen, leikkimisen ja liikkumisen myötä.

Vaikka opinnäytteeni tekemisestä on kulunut aikaa toistakymmentä vuotta, on sen aihe edelleen hyvin tuore ja ajankohtainen. Ehkä tässä hetkessä vielä enemmän ajankohtainen kuin sitä tehdessäni, maailma on mennyt aikamoisen harppauksen eteenpäin.